Toimenpiteet

Edellinen | Seuraava

33
Energia- ja jätekustannusten kohdistaminen loppukäyttäjille

Palvelurakennukset

TOIMENPIDETTÄ EI TÄSSÄ VAIHEESSA TOTEUTETA

Hiilineutraali Helsinki ohjelmassa on kaksi toimenpidettä (tp 33 ja tp 105), joissa pyritään selvittämään energian ja jätekustannusten kohdistamisen vaikutusta kokonaisenergian kulutukseen ja jätemäärän vähentämiseen ja jotka on seurantaa varten yhdistetty toimenpiteen 33 alle.

Energiakustannusten kohdistamisen mahdollisuudet

Rakennuksen energian kulutus riippuu sekä rakennuksen ominaisuuksista että sen käytöstä. Käyttäjien vaikutus ja vaikutusmahdollisuudet rakennuksen energiatehokkuuteen riippuvat rakennuksen ominaisuuksista. Rakennusten energian kulutukseen vaikutettaessa on siis keskeistä huolehtia rakennuksen rakenteellisesta energiatehokkuudesta sekä varmistaa esimerkiksi ylläpidon keinoin talotekniikan optimaalinen toiminta ja tarpeenmukaisten sisäolosuhteiden toteutuminen. Näiden toimien jälkeen rakennuksen käytöllä on vaikutusta. On myös tärkeää ymmärtää, että sähkön- ja lämmönkulutus ovat kytköksissä toisiinsa ja tavoitteena on kokonaisenergiatehokkuus.

Rakennuksen lämmön kokonaiskulutuksesta on mahdotonta mittausteknisesti vaikeaa erottaa käyttäjien vaikutus. Käytännössä erottelu tulisi toteuttaa laskennallisesti siten, että lämmön kokonaiskulutukselle laaditaan kullekin rakennukselle ns BAU-ura ja toteutunutta kulutusta verrataan tähän laskennalliseen perusuraan. Tämä seurantatapa on hyvin raskas ja sen oikeudenmukaisuus riippuu paljon siitä, miten hyvin BAU-ura ollaan pystytty rakentamaan ja millaiselle tasolle ns normaalikäyttö asetetaan. BAU-uraan vertailuun liittyy myös kysymys siitä, miten suhtaudutaan BAU-uran ylittävään kulutukseen: nostaako BAU-uran ylittävä energiankulutus vuokraa?

Lämmönkulutuksen minimoimiseen kannustaminen ei myöskään ole yksikäsitteisesti oikeaan suuntaan ohjaava kannustin. Ympäristön kokonaisvaikutuksen minimoimiseksi on esimerkiksi

  • järkevää pyrkiä lisäämään olemassa olevan rakennuskannan käyttöaikaa, vaikka tämä kasvattaisikin yksittäisen rakennuksen lämmön kulutusta
  • pitää olemassa olevat tilat mahdollisimman tehokkaassa käytössä, jotta uusia tiloja ei tarvittaisi niin paljon, vaikka laajempi käyttöaika (päivässä, viikossa, kuussa) lisää energiakulutusta

Vuokraajalle (tai kiinteistön omistajalle) kohdistuva hyöty ei myöskään motivoi tilojen todellisia käyttäjiä. Säästöjen kohdistamista on hyödynnetty käyttäjien käyttäytymiseen vaikuttamisessa, mutta kaikissa näissä tapauksissa hyöty on kohdistunut suoraan loppukäyttäjälle (kuljettaja on esimerkiksi saanut puolet polttoaineen säästöistä koituneesta taloudellisesta hyödystä itselleen)

Rakennuksen sähkön kulutuksesta vastaa pääosin vuokraaja itse siinä tapauksessa, että vuokraajia on vain yksi. Näin energiansäästöstä saatava hyöty kohdistuu suoraan ja täysimääräisesti vuokralaiselle.

Mikäli rakennuksella on monta käyttäjää, edellyttäisi säästöjen kohdistaminen erillistä mittarointia, jotta sähkönkulutus saataisiin kohdistettua kulloisellekin käyttäjälle.

Jätekustannusten kohdistamisen mahdollisuudet

Mikäli tilalla on monta käyttäjää, jolloin syntyvien jätteiden kustannuksia ei pystytä kohdistamaan eri käyttäjille. Tällöin kustannukset menevät päävuokralaiselle.

Jätehuollon vuosikustannukset ovat lisäksi suhteellisen pienet kiinteistön vuokraan verrattuna. 

Kustannusten paremmalla kohdistamisella voitaisiin mahdollisesti vähentää sekajätteen määrää, mikä ei ole kuitenkaan suoranaisesti päästövähennystavoitteen kannalta keskeinen toimi. Sekajätteen vähentämiseksi on olemassa myös muita, helpommin toteuttettavia keinoja. KYMP/RYA on aloittanut jo jätekartoitusten tekemisen, mikä edesauttaa myös lajittelun parantamista. Jätekartoituksen tarkoituksena on mahdollistaa syntypaikkalajittelu ja kartoittaa kaikkiin kohteisiin sopivat lajitteluastiat.

Yhteenveto

Lämmityksen kustannusvaikutusten kohdistaminen käyttäjille on vaikeaa rakennusten eroista, lukuisista käyttäjäryhmistä, vuokranmääräytymisperusteiden monimutkaisuudesta ja muista teknisistä syistä. Lisäksi tilojen käyttäjillä on vain pieni vaikutus lämmön ja energian kulutukseen, joten kohdistamisella saavutetaan ideaalitilanteessakin vain pieni energian säästö.

Jätekustannusten kohdalla saatava päästövähennys on erittäin pieni ja motivaatio kustannusten kohdalla on muissa tavoitteissa. Tästä syystä kierrätyksen parantamisen ei tulisi olla päästövähennysohjelmaa, vaan se tulisi hoitaa ensisijaisesti muilla keinoilla. Lisäksi kustannusten kohdistaminen on työläs keino ottaen huomioon sillä mahdollisesti saatavan säästön pienuus.

Edellä esitetyn perusteella voidaan sanoa, että näin ollen kustannusvaikutusten kohdistaminen ei siis suhteessa mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn ole järkevää ja sitä ei tässä vaiheessa toteuteta. 

Virallinen kuvaus
Toimenpideohjelman mukaan
Energiankäytön ja -säästöjen kustannusvaikutusten kohdistaminen nykyistä paremmin tilojen energiankäyttöön vaikuttaville tahoille, esim. kiinteistönhoito, käyttäjät, iltakäyttäjät. Pyritään kehittämään menetelmä, joka kannustaa kaikkia toimijoita energian säästämiseen.
(Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmasta)
Yhdistetyt toimenpiteet
105Selvitetään ja sen perusteella tehdään päätös irrottaa kaupungin ulkopuolisille vuokraamissa kohteissa jätekustannukset vuokrasta. Jos toimijat maksavat omat jätekustannukset, motivoi se myös vähentämään jätteen syntyä ja tehostamaan lajittelua. Selvitetään tehokasta lajittelua ja kuljetusten optimointia edistävät tilatarpeet kiinteistössä ja tontilla. Pilotoidaan kortteleiden yhteisratkaisuja.

Tehtävät

    Mitä on tehty?
  • 01.10.2019
    Toimenpiteen yhteyshenkilö valittu
  • 23.10.2019
    Toimenpiteestä on tilannekuvaus
  • 09.04.2020
    Toteutetaan tilanteen kokonaistarkastelu
    Mitä on tehtävä?

Mittarit

Vaikutus
Pieni
Eteneminen
100% valmis
Valmis
Aikajänne
Päästöluokat
Vastuuorganisaatiot
Rya_TilaRya_RohaRya_Ylpi
Yhteyshenkilöt
  • Osmo Rasimus

    Osmo Rasimus

    tilaomaisuusyksikön päällikkö

    Rakennetun omaisuuden hallinta

  • Katri Kuusinen

    Katri Kuusinen

    yhteiskuntavastuuyksikön päällikkö

    Rakennetun omaisuuden hallinta

  • Kaisa-Reeta Koskinen

    Kaisa-Reeta Koskinen

    projektinjohtaja

    Kaupunkiympäristön toimiala

Tietoja päivitetty 09.04.2020