Toimenpiteet

Edellinen | Seuraava

47
Lämmön talteenoton parantaminen peruskorjauksissa

Asuinrakennukset

Suurin osa rakennusten päästöistä johtuu olemassa olevasta rakennuskannasta. Siksi on tärkeää, että peruskorjauksissa tehdään kaikki mahdolliset energiansäästötoimenpiteet, eikä vain niitä, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt.  Ilmanvaihdon lämmön talteenoton lisääminen rakennuksiin, joissa sitä ei ole, on ylivoimaisesti tehokkain tapa pienentää energiankulutusta. Jäteveden lämmön talteenotolla säästetään jopa neljäsosa lämmitysenergiasta. Toimenpide on kirjattu HNH2035-ohjelmaan, jotta olisi olemassa selkeä linjaus, eikä lämmön talteenottoa voisi jättää peruskorjauksisssa toteuttamatta esimerkiksi kustannussyistä. Toimenpiteen toteuttamiseksi ja investointien perustelemiseksi peruskorjaushankkeissa on tehtävä teknisiä selvityksiä ja elinkaarenaikaisia kannattavuuslaskelmia hankesuunnitteluvaiheessa.

Ei-peruskorjattavissa kohteissa on tärkeää tunnistaa potentiaaliset kohteet ja löytää sopivat ratkaisujen toimittajat.

Kaikissa ATT:n rakennuttamissa peruskorjaushankkeissa ilmanvaihdon LTO:n lisääminen on selvitetty jo useita vuosia. Vuonna 2018 valmistuneissa asuinkerrostalojen peruskorjauksissa neljässä kohteessa kymmenestä asennettiin LTO:lla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja kahdessa kohteessa kymmenestä asennettiin poistoilman lämmön talteenotto eli PILP. Kaksi niistä neljästä kohteesta, jossa ei lisätty LTO:ta ovat suojeltuja rakennuksia ja kahdessa LTO:ta ei voitu lisätä teknisistä tai taloudellisista syistä.

Virallinen kuvaus
Toimenpideohjelman mukaan
Toteutetaan poistoilman ja jäteveden lämmön talteenottoratkaisuja: peruskorjauskohteissa joko koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla tai sitten PILP. Ilman peruskorjausta toteutetaan PILP - hankkeita niissä taloissa joissa se on taloudellisesti kannattavaa (takaisinmaksuaika alle 15 vuotta)
(Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmasta)

Viimeisimmät päivitykset

name
Ylläpitäjä

Ilmanvaihdon LTO:n lisääminen peruskorjauksissa

  •  

Kaikissa ATT:n rakennuttamissa peruskorjaushankkeissa ilmanvaihdon LTO:n lisääminen on selvitetty jo useita vuosia. Vuonna 2018 valmistuneissa asuinkerrostalojen peruskorjauksissa neljässä kohteessa kymmenestä asennettiin LTO:lla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja kahdessa kohteessa kymmenestä asennettiin poistoilman lämmön talteenotto eli PILP. Kaksi niistä neljästä kohteesta, jossa ei lisätty LTO:ta ovat suojeltuja rakennuksia ja kahdessa LTO:ta ei voitu lisätä teknisistä tai taloudellisista syistä.

Jäteveden lämmön talteenoton lisäämisen selvittämiset on aloitettu 2019.

name
Ylläpitäjä

Toimenpiteistä sovitaan

ATT ja Heka ovat sopineet toimenpiteiden toteuttamisesta peruskorjauksissa.

Tehtävät

    Mitä on tehty?
  • 18.09.2019
    Jäteveden LTO:n lisääminen peruskorjauksissa

    Jäteveden lämmön talteenoton lisäämisen selvittämiset peruskorjausten hankesuunnittelussa on aloitettu 2019.

  • 18.09.2019
    Toimenpiteistä sovitaan

    ATT ja Heka ovat sopineet toimenpiteiden toteuttamisesta peruskorjauksissa.

  • 18.09.2019
    Yhteyshenkilöt valitaan

    ATT:n henkilöt valittu. 

  • 22.10.2019
    Toimenpiteestä on tilannekuvaus
  • 23.10.2019
    Hekan, Auroranlinnan, Hason ja Helenin yhteyshenkilön valinta

    Toimenpide on tärkeä esim. Hason olemassa olevissa kohteissa, joissa on ilman lämmön talteenottoa olevia rakennuksia.

    Yhteyshenkilöt on valittu.

  • 31.03.2020
    Teetetään potentiaalisille PILP-kohteille kannattavuusselvitykset

    Teetetään kartoitetuille potentiaalisille kohteille toteutettavuusselvitykset ja kannattavuuslaskelmat. Kartoitus ja selvitykset etenevät vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen kartoitus ja selvitykset on tavoittena tehdä 30.4.2020 mennessä.

    Hekalla on tavoitteena asentaa poistoilmalämpöpumppuja kolmeen kohteeseen per vuosi.

    31.3.2020: Hekan kiinteistöpäälliköt ja tekniset isännöitsijät ovat tehneet ensimmäisen vaiheen kartoituksen potentiaalisista PILP-kohteista ja siitä on laadittu yhteenveto excel Teamsiin. Taulukkoon on aikataulutettu myös arviot toteutusvuosista.  Useampi toimija on ollut kiinnostunut tämän vuoden hankkeista ja tehnyt niistä kannattavuuslaskelmat.

    Aiheeseen liittyen HEKA järjesti yhdessä ATT:n kanssa 21.2.2020 Hekan tekniselle henkilöstölle energiakoulutusta, jossa yhtenä pääaiheena pilpit.

     

    Mitä on tehtävä?
  • 30.06.2020
    Kilpailutetaan toteutettavat PILP-hankkeet

    Kilpailutetaan kannattaviksi todetut PILP-hankkeet vuosittain 30.6. mennessä. 

    Hekan tavoitteena on asentaa poistoilmalämpöpumppuja kolmeen kohteeseen per vuosi.

    31.3.2020: Tällä hetkellä kahden kohteen (Hämeentie 63 ja Siilitie 9) kilpailutusasiakirjat ovat työn alla.

  • 31.12.2020
    Kartoitetaan potentiaaliset PILP- kohteet Hekan kiinteistökannassa

    Kartoitetaan potentiaaliset kohteet, joissa PILP-laitteiden asennus voisi olla kannattavaa niissä Hekan olemassa olevissa kohteissa, joissa ei ole peruskorjausta suunnitteilla. Kartoitus etenee vaiheittain, sillä kiinteistömassa on suuri. Tavoitteena on, että kaikki potentiaaliset kohteet olisi kartoitettu vuoden 2020 loppuun mennessä.

    PILP:ejä asennetaan niihin rakennuksiin, joissa se on taloudellisesti kannattavaa.

Mittarit

Lämmön talteenotolla varustettujen kohteiden osuus peruskorjatuista
Eteneminen
Ajallaan
Aikajänne
Yhteyshenkilöt
  • Minna Launiainen

    Minna Launiainen

    LVI-suunnittelupäällikkö

    Asuntotuotanto

  • Rami Nurminen

    Rami Nurminen

    yksikön päällikkö

    Asuntotuotanto

  • Marika Nyyssönen

    Marika Nyyssönen

    ympäristöasiantuntija

    Helsingin kaupungin asunnot Oy

  • Kari Nietosvaara

    Kari Nietosvaara

    kiinteistöpäällikkö

    Helsingin Asumisoikeus Oy

  • Tatu Rasia

    Tatu Rasia

    toimitusjohtaja

    Kiinteistö Oy Auroranlinna

  • Risto Ovaskainen

    Risto Ovaskainen

    ylläpitopäällikkö

    Kiinteistö Oy Auroranlinna

Tietoja päivitetty 01.04.2020

Miten tämä toimenpide vaikuttaa tavoitteeseen?