Mikä on Hiilineutraali Helsinki 2035?

Ilmastokriisi etenee huolestuttavaa vauhtia, mutta vielä on toivoa, kunhan toimimme heti.

Myös Helsingin kaupunki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tälle sivustolle olemme keränneet 147 ilmastotekoa, joihin olemme Helsingin kaupungilla sitoutuneet. Tavoitteena on tehdä Helsingistä hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei enää lämmitä ilmastoa: liikkumisesta ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä, rakennukset lämpiävät päästöttömästi, ja helsinkiläisten käyttämä sähkö tuotetaan päästöttömästi. 

Haluamme, että kuka tahansa pystyy seuraamaan, miten Helsinki etenee päästöjen vähentämisessä. Olemme keränneet jokaisen toimenpiteen tiedot omille sivuilleen tähän ilmastotyön seurantapalveluun, Ilmastovahtiin. Olemme myös avanneet kaikki taustaoletukset ja laskelmat, joiden perusteella päästöjä arvioidaan. Halutessasi voit tutustua tarkemmin myös niihin. Otamme mielellämme palautetta ja kehitysehdotuksia vastaan!

Pyrimme järjestämään asiat niin, että ilmastoystävällinen elämä olisi helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville mahdollisimman helppoa. Kaupunki pystyy tekemään paljon, mutta helsinkiläisten valinnat ratkaisevat. Millaisessa kaupungissa sinä haluat elää? Hiilineutraali Helsinki syntyy yhteistyöllä ja sinua tarvitaan. Tervetuloa mukaan!

Usein kysytyt kysymykset

Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Tällöin Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueelta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat päästöt. Hiilineutraaliksi päästään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä Helsingissä 80 prosenttia. Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan siten, että Helsinki huolehtii päästövähennysten toteutumisesta muualla. Tällöin nettopäästöt ovat nolla. Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteet koskevat kaupunkiorganisaation lisäksi kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia organisaatioita.

Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteeksi, että Helsingistä tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoitteista tulisi totta, päästövähennysten toteuttamisesta laadittiin aikataulutettu toimenpideohjelma kaupunkistrategian mukaisesti. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma valmisteltiin lokakuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä. Toimenpideohjelman valmisteluun osallistui kymmeniä virkamiehiä ja valmistelun aikana pyrittiin ottamaan myös sidosryhmien näkökulmia mahdollisimman hyvin huomioon. Valmistelun aikana järjestettiin yhdeksän työpajaa, joihin osallistui noin 300 eri alojen asiantuntijaa yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä. Lisäksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus. Toimenpideohjelman valmistelumateriaali on ollut reaaliaikaisesti saatavilla kaupungin nettisivuilla ja sitä on voinut kommentoida. Valmistelun aikana muotoutui 147 toimenpidettä, joilla kaupunki toteuttaa hiilineutraalia Helsinkiä yhdessä sidosryhmien kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman joulukuussa 2018.

Nykyään runsas puolet Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, neljännes liikenteestä ja noin 15 prosenttia kulutussähköstä. Jätehuollosta ja maataloudesta aiheutuu pieni osa. Helsinkiläisten päästöistä yli puolet syntyy Helsingin rajojen ulkopuolella: näihin kuuluvat esimerkiksi ruuantuotanto, lentomatkailu, ja helsinkiläisten ostamat vaatteet ja laitteet. Kun lasketaan helsinkiläisen päästöt yhteen, saadaan hiilijalanjälki. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on tärkeää vähentää kasvihuonekaasupäästöjä riippumatta siitä, missä ne syntyvät. 

Helsingin kaupunkiorganisaation osuus Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä on alle kymmenen prosenttia. Tämä syntyy mm. kaupungin omistamien rakennusten energiankulutuksesta, joukkoliikenteestä ja Helsingin Sataman päästöistä. Kaupunki voi tehdä päästöjen vähentämiseksi paljon enemmänkin mm. kaupunkisuunnittelulla, omilla hankinnoillaan ja omistamansa energiayhtiö Helenin kautta. Suurin osa päästöistä syntyy helsinkiläisiltä kotitalouksilta ja työpaikoilta. Hiilineutraali Helsinki tehdään yhteistyöllä. 

Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan tällä hetkellä vuosittain useiden eri lähteiden perusteella. Niitä ei mitata suoraan ilmakehästä. HSY laskee päästöt vuosittain ja vertailuvuotena käytetään vuotta 1990. Päästösektorit ovat kaukolämpö, öljylämmitys, sähkölämmitys, kulutussähkö, liikenne, teollisuus ja työkoneet, jätteiden käsittely ja maatalous. Päästölaskennassa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O).

Helsingin päästöt ovat jo vähentyneet, mutta niitä pitää vähentää entistä enemmän ja nopeammin, jotta hiilineutraaliksi päästään. Helsingin päästöt olivat vuonna 2018 yhteensä noin. 2560 tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt olivat 27 prosenttia pienemmät. Asukaskohtaiset päästöt olivat 45 prosenttia pienemmät. 

Lisätietoa päästölaskentamenetelmästä on HSY:n sivuilla.

Helsingin tavoitteena on vähintään 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2035 mennessä vuodesta 1990 laskien. Jäljelle jäävät enintään 20 prosenttia kompensoidaan. Tällä hetkellä päästötavoite lasketaan niin, että rajaus laitetaan Helsingin rajojen sisäpuolella syntyviin päästöihin (GPC-standardin mukaiset scope 1 ja scope 2: energian päästöt lasketaan kulutusperusteisesti; valtakunnallinen verkkosähkö). Kaupungilla ei ole keinoja arvioida kaikkia helsinkiläisten päästöjä, koska ne syntyvät helsinkiläisten omista kulutusvalinnoista eikä kaupungilla ole pääsyä niihin tietoihin päästölaskentaa varten. Päästölaskennassa on tehtävä rajaus myös siksi, jotta päästöjä ei lasketa kahteen kertaan ensin helsinkiläisten päästöiksi ja sitten vielä tuotantopaikassa ja kuljetuksen aikana eri paikkoihin. Tällä hetkellä ei ole vakiintunutta tapaa laskea kaikkia helsinkiläisten päästöjä päästötavoitteeseen, mutta kehitämme keinoja, joilla myös nämäkin päästöt saataisiin tulevaisuudessa arvioitua yhä tarkemmin. Hiilijalanjäljen laskentaan liittyvää kehittämistyötä tehtään esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimassa Canemure-hankkeessa, jossa Helsinki on partnerina.

Vaikka helsinkiläisten koko hiilijalanjälkeä ei toistaiseksi pystytä laskemaan päästötavoitteeseen mukaan, on toimenpideohjelman 147 toimenpiteessä mukana lukuisia tunnistettuja toimenpiteitä, jolla hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa esimerkiksi kulutusvalintoja ohjaamalla. Kaupungin julkiset hankinnat ja niihin liittyvät vaatimukset on yksi tehokas keino ohjata markkinoiden toimintaa vähähiiliseen suuntaan, sillä Helsingin kaupungin hankintojen arvo on vuositasolla noin 2,5 miljardia euroa.

Ilmastovahtiin on kerätty Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan valitut 147 toimenpidettä, jotka ovat kaupungin vastuulla. Ne on valittu siten, että kaupungilla on niihin vaikutusmahdollisuus ja kaupunki pystyy niitä seuraamaan. Haluamme kehittää sivustoa niin, että jossain vaiheessa myös muut ilmastoteot olisi mahdollista löytää täältä. 

Helsinkiläisten päästöt per asukas ovat maailman mittakaavassa suuret ja niiden vähentäminen on helsinkiläisten tehtävä. Yhden helsinkiläisen hiilijalanjälki vastaa noin viiden intialaisen hiilijalanjälkeä (Aalto University, 2019). Jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista päästöistään. Pekingiläiset vastaavat omista päästöistään, newyorkilaiset omistaan ja helsinkiläiset omistaan. Ilmakehän kannalta on samantekevää, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa. Helsingin tekemisiä seurataan maailmalla. Meillä on tärkeä tilaisuus näyttää, millaisilla fiksuilla ratkaisuilla lisäämme hyvinvointia, luomme sujuvaa arkea ja parempaa elinympäristöä.

Valitut toimenpiteet ovat sellaisia, että Helsingin kaupunki pystyy edistämään niitä. Jokaiselle toimenpiteelle on valittu kaupunkikonsernista yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on edistää toimenpidettä ja raportoida siitä, mitä toimenpiteessä tapahtuu. Yhteyshenkilö ei ole yksin vastuussa toimenpiteen etenemisestä, sillä suurin osa toimenpiteistä kuuluu monelle organisaatiolle ja moni toimenpide vaatii poliittisen päätöksen. 

Yhteyshenkilön tehtävänä on varmistaa, että toimenpiteen työnjako on selvä ja että toimenpiteen kuvaus, tehtävät ja mittarit ovat ajan tasalla. Toimenpidettä tulee päivittää kolmen kuukauden välein ja mielellään useammin. Jos toimenpiteen toteutuksessa on esteitä, yhteyshenkilö on yhteydessä Hiilineutraali Helsinki -projektijohtajaan tai ilmastotiimiin. Yhteyshenkilö osallistuu koulutukseen, jossa tehtävät käydään tarkemmin läpi.

Jokaiselle toimenpiteelle on määritetty seurantaa varten tiettyjä tehtäviä, jotka pitää tehdä tiettyyn päivämäärään mennessä. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi yhteyshenkilön valinta ja tilannekuvaus, ja ne koskevat kaikkia toimenpiteitä. Suurin osa tehtävistä on sellaisia, että yhteyshenkilö määrittää ne itse toimenpiteestä riippuen. Jos tehtävää ei ole merkitty valmistuneeksi määräpäivään mennessä, toimenpide näyttää olevan myöhässä riippumatta siitä, mitä siinä on todellisuudessa tehty. Voit katsoa kunkin toimenpiteen kohdalta, mistä myöhästyminen johtuu. Muistutamme yhteyshenkilöitä toimenpiteiden pitämisestä ajan tasalla. 

Vastaavasti, toimenpide näyttää olevan ajallaan, jos siinä olevat tehtävät on tehty määräpäivään mennessä. Olemme kehittämässä seurantaa siihen suuntaan, että toimenpiteen etenemisstatus kuvaa todellista tilannetta ja kytkeytyy toiminnallisiin mittareihin eikä toimenpiteen tehtäviin. Näin on jo esimerkiksi toimenpiteissä 2 ja 3: niissä myöhästyminen johtuu siitä, että pyörätien rakentaminen on jäljessä tavoitteesta. 

Ensimmäisenä ilmoitettu organisaatio on päävastuussa toimenpiteen toteutuksesta ja koordinoi myös seurantaa. Muiden organisaatioiden järjestyksellä ei ole merkitystä. Päävastuussa olevasta organisaatiosta ilmoitetaan yhteyshenkilö. Tarvittaessa yhteyshenkilöitä voidaan ilmoittaa myös muista organisaatioista, jos se on seurannan kannalta tärkeää.

Jokaiselle toimenpiteelle on valittu yhteyshenkilö päävastuussa olevasta organisaatiosta eli ensimmäisenä luettelossa mainitusta organisaatiosta. Samalle toimenpiteelle voidaan ilmoittaa monta yhteyshenkilöä, jos toimenpide jakautuu kokonaisuuksiin, jotka ovat selvästi eri organisaatioiden töitä. Se yhteyshenkilö, joka on ensimmäisenä listatusta organisaatiosta, on vastuussa seurannasta ja huolehtii, että tiedot ovat ajan tasalla. Muiden yhteyshenkilöiden järjestyksellä ei ole merkitystä.

Ilmastovahtia kehitetään edelleen niin, että päästölaskenta saataisiin mahdollisimman reaaliaikaiseksi. Valitettavasti monet nykyistä päästölaskentaa varten tarvittavat tiedot ovat saatavilla vain vuositasolla. Laskenta tarkentuu sitä mukaa, kun saamme tarkempaa lähtödataa. 

Ilmastovahti on toteutettu avoimella lähdekoodilla. Lähdekoodit on julkaistu AGPLv3-lisenssin alla. Jos koodiin tekee muutoksia, ne on julkaistava. Muille luoville sisällöille käytetään CC BY 4.0 -lisenssiä. 

Jos on riittävä tekninen osaaminen, palvelun voi ottaa itsenäisesti käyttöön. Kehitämme Ilmastovahtia jatkuvasti ja tavoitteena on, että jossain vaiheessa minkä tahansa kunnan olisi helppo ottaa Ilmastovahti käyttöön ja alkaa syöttää sinne tietoja.

Voit kysyä lisätietoja: sonjamaria.ignatius@hel.fi

Ilmastovahdin kehityksestä vastaa kaupunkiympäristön toimiala. Toteutukseen ovat osallistuneet Solid Boot, Byfar Studio, Avanto Insight, Koponen+Hildén ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ilmastovahti on saanut rahoitusta EU:n Climate-KIC-ohjelmasta. 

Yhteystiedot:

Sonja-Maria Ignatius, ympäristösuunnittelija / Ilmastovahdin kehitys (sonjamaria.ignatius@hel.fi)

Kaisa-Reeta Koskinen, projektijohtaja / Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman kokonaisuus (kaisa-reeta.koskinen@hel.fi)